Syöpöttelyä on ollut täälläkin, makkaraa saa vetää niin että jää jo tuolle talon kissallekkin.
Ihania nämä lämpimät päivät ulkona on saanut olla ja nauttia auringosta.
Muutkin viihtyvät paljon ulkona ja pääsen extra pitkille lenkeille ja usein päivässä, vuf!
Illalla sitten kyllä jo uni maittaakin.
Minulla se vaan tavallinen poikamiehen elämä täällä jatkuu välillä elämä on hiukan vilkaampaa, mutta onneksi on rauhallisempaakin.
Olen minä saanut noiden talonväen jalkoihinkin vipinää, eivät siis pääse yksin minua juoksuttamaan vaan minäkin juoksutan niitä läpi kylän, siinä vaiheessa kun ovi jää hiukan auki eikä kukaan vahdi niin poika otan jalat alleni, eikä auta vaikka kuka huutelisi nimellä perästä, minä olen kuin en kuulisi mitään.
Pari kertaa on isäntä autolla lähtenyt perääni ja toisella kertaa ihan sovinnolla hyppäsin auton kyytiin, kun ovea raotettiin.
Emäntä sanoikin jotain sen suuntaista että pääsen kohta kuohittavaksi jos ei nuo juoksut lopu, mitäköhän sekin tarkoitti???
Haaa nyt ollaan lähdössä taas kävelylle jippii vufff!!!
pellolla käytiin juoksemassa ja kotiin oli kiva tulla taas paistattamaan ilta aurinkoon.
